Aika loppui kesken (Arto Melleri)

Makasin viimeiset aikani sairaalassa odottaen kuolemaa.
Jos tunnistin enää kuolemaakaan, kun se tuli.
Pääni oli ottanut liiaksi iskua, 
eikä se sittenkään ollut kova.
Häly, hämy ja elämä. 
Kaikki kaukana minusta.
Minua sanottiin koko kansan runopojaksi, 
mieheksi en ehtinyt kasvaa. 
Aika loppui kesken, 
kuten runoilijoille usein käy.

Runoilijan huomautus. Arto Melleri oli palkittu ja tunnettu runoilija. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Minä olin vankien ystävä (Mathilda Wrede)

Olin ystävällinen kaikille (Puliukko-Arska)

Todempaa surra olematonta (Elina Taalasmaa)