Paperitähdet

Vieläkin ne tuovat kossupullojaan haudalleni, Euroopan parhaalle näyttelijälle.  En minä sellaisesta välitä, mutta olin kansan mies. Sydämeni kesti niin kauan kuin se kesti,  sen tiesin jo lapsesta lähtien. Nautin elämästä,  miksi en olisi nauttinut,  kun tiesin, ettei se kestäisi kauan.  Aavistelin että näin kävisi. Mutta sääli, hommia olisi ollut,  mutta väsytti niin hirveästi. Runoilijan huomautus. Näyttelijä Matti Pellonpää menehtyi sydänkohtaukseen.

Kaikki vuodet hukkasin kovuuteen ja katkeruuteen. Rakastin sellaista,  mitä ei koskaan ollutkaan. Vaadin sellaista,  mitä en tarvinnut.  Halveksin niitä, jotka minua rakastivat. Ja kaiken sain. Akusti oli, eikä häntä enää ole.  Akustia rakastivat kaikki,  minua ei kukaan. Tein sen itse. Runoilijan huomautus. Heta Niskavuori on Niskavuori-saagan keskushenkilöitä. 

Minun kohtaloni olit tulla murhatuksi. Toisella kerralla se onnistui. Näin täytyi käydä.  Olinhan tappanut veljeni. Se oli vain karman laki. He kutsuvat minua eksentrikoksi,  mystikoksikin, Joinhan omaa spermaani,  puhuin omituisia,  että olin valaistunut Intiassa huumeista. Ei elämäni ollut valhetta. Se oli näytös, jossa en ole mukana. Runoilijan huomautus. Ior Bock muistetaan muun muassa Lemminkäisen temppelin etsinnöistä. 

Tunsin kaikki rikkaat, he ostivat taulujani. Tunsin kaikki köyhät, heistä sain aiheeni. Tunsin presidentin, hän kävi saunassani. Tunsin kuuluisat, he halusivat kuviin kanssani. Mutta rakkaus. Se ei asunut luonani. Rakkautta en vain saanut,  siitä tauluni kertoivat. Rakkaus vain vieraili, poistui sitten. En sellaista rakkautta saanut, en silloin. Runoilijan huomautus. Reidar Särestöniemi on kuuluisimpia suomalaisia taiteilijoita. 

Remu kielsi minua kuolemasta.  Kuolin kuitenkin.  Edes Remu ei ole kuolemaa vahvempi. Eihän se mikään ihme ollut,  join sisuskaluni. En oikein saanut kiinni elämästä,  en Ganesien jälkeen. Minä olin niin kiinni siinä.  It´s sweet rock and roll. Runoilijan huomautus. Cisse Häkkinen oli Hurriganesien basisti. 

Minä valmistelin sitä pitkään.  Mahdotonta siitä oli perääntyä. Ei sen jälkeen kun kaikki oli julkista. Oli vain uskallettava. Ensimmäisen laukauksen jälkeen kaikki helpottui. Sitten toimin kuin kone. Nyt kaikki tietäisivät nimeni.  Enää minua ei painettaisi. Näin tekoni oikeaksi. Niin minun on pakko uskoa. Eivät he merkinneet minulle mitään.  En minäkään heille. Runoilijan huomautus. Pekka-Eric Auvinen muistetaan Jokelan kouluampumisista.