Akustia ei enää ole (Heta Niskavuori)

Kaikki vuodet hukkasin
kovuuteen ja katkeruuteen.
Rakastin sellaista, 
mitä ei koskaan ollutkaan.
Vaadin sellaista, 
mitä en tarvinnut. 
Halveksin niitä,
jotka minua rakastivat.
Ja kaiken sain.
Akusti oli,
eikä häntä enää ole. 
Akustia rakastivat kaikki, 
minua ei kukaan.
Tein sen itse.

Runoilijan huomautus. Heta Niskavuori on Niskavuori-saagan keskushenkilöitä. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jotkut jäävät sivuosaan

Sydämeni löi viimeisen kerran

Olet kaikkien ystävä vasta kun olet kuollut