Sydämeni löi viimeisen kerran

Ensiksi he sanoivat 
minun kuolleen tapaturmaisesti,
kaikki kun tiesivät 
etten ollut enää tähtien suosikki.
Ei se mikään tapaturma ollut,
kaikesta meni pohja vuosia sitten, 
jo silloin sydämeni kuoli, 
se vain löi viimeisen kerran,
kun istuin nojatuolissani
takki päällä. 
Olinhan lähdössä pois, 
pois tästä maailmasta.
Hiihto oli minulle ja kansalle pyhää, 
sitä ei rangaistuksetta petetty.

Runoilijan huomautus. Mika Myllylä oli suomalaisen hiihdon legenda ja on yhä.

Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jotkut jäävät sivuosaan

Jotkut jäävät sivuosaan, vaikka olisivat hyviä kaikessa. Tein lukemattomia rooleja,  mutta en koskaan pääosassa.  Lauloin protestia, hyppäsin pellenä,  sekoilin sörsselsöninä, aina muiden varjossa, toin paljon iloa muille,  mutta minua vedätettiin. Niin. Olin hauska mies,  joka kuoli köyhänä. En saanut palkintoja, eikä minua juhlittu,  vaikka suunnittelin patsaankin. Runoilijan huomautus. Simo Salminen oli suomiviihteen aliarvostettu monilahjakkuus. 
Lue lisää

Irwin ei kuole koskaan

Irwin Goodmanina olo oli töistä kovin, ei ihme, että happi loppui ja sydän. Esitin Irwiniä kaikkialla,  varsinkin humalaisille kapakoissa. Olin niin kuin he, vaikka en ollut. Sitä tein viimeiset vuodet,  kun siitä taas maksettiin ja minua haluttiin. Mutta vielä kerran  sain nousta muutkin kuin kotiportaat,  kanveesista ylös, olla Irwin. Voimat eivät vain riittäneet. Se mikä kuoli, oli Antti Hammarberg,  ja se kuoli kauan ennen Irwiniä.  Irwin ei kuole koskaan,  se elää ilman Anttiakin.
Lue lisää

Anna viiniä

Koko elämäni olin kutsunut Toveri Kuolemaa,  mutta kun se sitten saapui noutamaan minua,  en tahtonut uskoa sitä. Luulin parantavani itse itseni,  lukuisista vaivoistani, mutta Klovni heittikin veivin. Keksin sentään kuuluisat viimeiset sanat. Anna viiniä,  niistä sanoista sietää olla ylpeä.  Runoilijan huomautus. Juice Leskinen on suomirockin kantakiviä. 
Lue lisää