Minua ei kaivattu

Minusta tuli kuuluisa vasta kuoltuani. 
Minut nimettiin Maunulan muumiomieheksi.
Viruin kuolleena asunnossani 
kuusi pitkää vuotta, 
presidentitkin ehtivät vaihtua, muumioiduin, 
laskuni maksoi sosiaalitoimisto,  
ja koska 
en luonnollisesti aiheuttanut häiriötä kenellekään, 
eikä ruumiini haissut,
kukaan ei kaivannut minua.
Minusta tehtiin artikkelikin,
maan suurimpaan päivälehteen, 
jossa kerrottiin, 
miksi minua ei kukaan kaivannut, 
ja miten hirveä olin. 
Asia oli sitä myöten selvä.

Runoilijan huomautus. Maunulan muumiomieheksi nimetty vainaja virui kuolleena asunnossaan peräti kuusi vuotta. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Minä olin vankien ystävä (Mathilda Wrede)

Olin ystävällinen kaikille (Puliukko-Arska)

Todempaa surra olematonta (Elina Taalasmaa)