Minä jäin Tuonelanjokeen

Minä jäin, pojat, 
kanssanne Taipaleeseen,
Tuonelanjokeen, 
vaikka jäin eloon. 
Kokosin kauneimmat runoni
ja se oli siinä. 
Ei ole enää mitään sanottavaa.
Otin pistoolin, kuten sotilaan kuuluukin, 
ja lähdin.
Se oli kuppatautisen runoilijan viimeinen päätös.
Pojat, en jaksanut odottaa, 
olen nyt luonanne, 
Tuonelanjoessa, 
joka ei koskaan laskenut vapaaksi.

Runoilijan huomautus. Runoilija Yrjö Jylhä teki itsemurhan 1950-luvulla.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Minä olin vankien ystävä (Mathilda Wrede)

Olin ystävällinen kaikille (Puliukko-Arska)

Todempaa surra olematonta (Elina Taalasmaa)