Tamminiemen yksinäinen

Kerran hyppysissäni oli koko Suomi, 
nyt en aina muista omaa nimeäni. 
Kuntoni oli erinomainen, 
nyt tarvitsen taluttajaa.
Kynäni oli terävä, 
mieleni nyt tylsä.
Kaikki halusivat tavata minut, 
nyt vain lääkärit ja hoitajat.
Päivällä ja yöllä ei ole eroa,
kunhan katselen merelle.
Olin Tamminiemen yksinäinen, 
kunnes kuolemani minut vapautti.

Runoilijan huomautus. Urho Kekkonen kärsi viimeisinä vuosinaan dementiasta. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jotkut jäävät sivuosaan

Sydämeni löi viimeisen kerran

Olet kaikkien ystävä vasta kun olet kuollut